GAAP- ja IFRS-tuloslaskelmat

Anonim

Uudessa teknologia-maailmassa, jossa ihmiset voivat kommunikoida keskenään muutamassa sekunnissa, yritykset ovat myös globalisoituneet ja jatkuvasti laajenevat. Tämä ei ole ainoastaan ​​vaikeuttanut rahoituksen hallintaa, vaan on myös tehnyt raportoinnista paljon haastavampaa. On olemassa erilaisia ​​elimiä, jotka ovat toteuttaneet tehokkaita toimenpiteitä, joilla pyritään selviytymään tositteiden tasapuolisesta esittämisestä yhteistyössä muiden kirjanpitojärjestöjen kanssa ympäri maailmaa. Näillä toimenpiteillä on pyritty kannustamaan entistä paremmin tulojen ja voittojen kulkua.

Nykyään on olemassa kaksi standardia, joita ihmiset yleensä käyttävät ympäri maailmaa, eli yleisesti hyväksyttyjä tilinpäätösperiaatteita (GAAP) ja kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS). Ymmärrä paremmin eroja, katsotaanpa, mitä nämä todella ovat.

Yleisesti hyväksytty tilinpäätösperiaate (GAAP)

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ovat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja periaatteet, jotka on laadittu tilinpäätösstandardilautakunnan (FASB) mukaisesti. Nämä standardit hyväksytään yleisesti alan käytännöissä. GAAP: tä käytetään laajalti Yhdysvalloissa ja sitä on noudatettava, jos tilinpäätökset jaetaan toisille sidosryhmille. Jos yhtiö on noteerattu pörssissä, sen on laadittava tilinpäätöksensä Yhdysvaltain turvallisuus- ja vaihto-osaston SEC: n asettamien sääntöjen mukaisesti.

Kansainvälinen tilinpäätösstandardi (IFRS)

IFRS-standardit ovat tilinpäätösstandardeja, jotka kuvaavat tilinpäätöksen tapahtumien ja transaktioiden käsittelyä raportointitarkoituksiin. Näitä standardeja kehittää ja antaa Kansainvälinen tilinpäätösstandardilautakunta (IASB). IFRS-standardeissa mainitaan erikseen, miten yritykset pitävät kirjanpitokirjansa ja raportoivat niistä. IASB: n tavoitteena on ottaa käyttöön yhteinen kirjanpitokieli niin, että kirjanpito voidaan helposti ymmärtää ilman kielten estettä, jos yritykset sijaitsevat eri maissa. IFRS on Yhdistyneestä kuningaskunnasta, mutta standardit ovat saaneet maailmanlaajuisesti tunnustusta tietyn ajan kuluessa ja ne ovat sen jälkeen ottaneet käyttöön eri maat.

Eroa GAAP: n ja IFRS: n tuloslaskelman välillä

Vaikka näiden kahden välillä on joitain yhtäläisyyksiä, tilinpäätösnormiston ja IFRS-standardien välillä on useita eroja tuloslaskelmien laatimisessa. Seuraavassa käsitellään eräitä suuria eroja.

Tuloslaskelman muoto

Tuloslaskelmassa ei tarvitse noudattaa IFRS: n mukaista erityistä muotoa, mutta GAAP: ssä on määrätty erityinen muoto, eli yhden vaiheen tai monivaiheisen formaatin käyttäminen.

GAAP- Yksivaiheisen formaatin mukaan kaikkien kulujen luokittelu suoritetaan toiminnoilla, ja sitten nämä tehtävät vähennetään kokonaistuloista saadakseen tulot ennen veroja. Monivaiheinen muoto käsittää bruttoprosenttiosion, jossa myynnistä aiheutuvat myynnistä aiheutuvat kustannukset vähennetään myynnistä, jota seuraa tulojen ja menojen esittäminen tulon ennen veroja varten.

IFRS- IFRS edellyttää vähimmäisselvitystä seuraavista eristä tuloslaskelmassa:

  • tulot
  • rahoituskulut
  • osuus osakkuusyritysten ja JV: n (yhteisyritysten) verotuksen jälkeisistä tuloksista, jotka on kirjattu pääomaosuusmenetelmällä
  • verokuluja
  • tuloksen ja diskontattujen toimintojen uudelleenmittauksen jälkeen syntyneen verosaamisen tai -tappion jälkeen
  • voittoa tai tappiota

Yrityksen, joka näyttää toimivan tuloksen, tulee sisältää kaikki toimintaolosuhteet, vaikka ne olisivat epäsäännöllisiä tai epätavallisia.

Satunnaiset erät

IFRS-On satunnaisten erien ryhmä, joka ei ole sisällytetty tuloslaskelmaan, kun se on laadittu IFRS-standardien mukaisesti.

GAAP-Antaa tämän rivikohdan lausunnossa.

Poikkeavat kohteet

GAAP-Tämä termi ei ole käytössä GAAP-standardin mukaan, mutta merkittävä luonteeltaan erä esitetään erikseen tuloslaskelmassa, kun liiketoiminnan tuotto lasketaan ja on kuvattu myös liitetiedoissa.

IFRS-Tämä edellyttää erillistä ilmoittamista näistä tuloista ja kuluista, jotka ovat luonteeltaan, kooltaan tai esiintyvyydeltään poikkeuksellisia, jotta selitetään liiketoiminnan suorituskyky ajanjaksolla. Näiden erien julkistaminen voi olla joko tuloslaskelman (I / S) tai liitetiedoissa.

Tuottojen tunnistaminen

GAAP-Tietojen kirjaamista koskevat laajat suuntaviivat on annettu GAAP: ssä, ja ne keskittyvät yleensä tulojen toteutumiseen ja tulojen ansaitsemiseen. Näiden suuntaviivojen mukaan liikevaihtoa ei pitäisi tunnistaa, ennen kuin vaihtotapahtuma on tapahtunut.

IFRS- Kahdella tilinpäätösstandardilla, jotka keräävät tulotapahtumia, ne on jaettu neljään luokkaan, mukaan lukien palvelujen suoritukset, tavaroiden myynti, muun omaisuuserän käyttö (rojaltit tai sijoitustuotot) sekä rakennusurakoita koskevat sopimukset. Tuloutusperusteiden mukaan kannattavuus tarkoittaa, että tapahtumien taloudelliset hyödyt kulkevat yhteisöön ja tulot ja kustannukset voidaan mitata luotettavasti.

Ohjelmiston tulotunnistus

GAAP- GAAP: n antamien ohjeiden mukaan arvioidun myyntihinnan selvittämiseksi on käytettävä käypiin arvoihin perustuvia toimittajakohtaisia ​​objektiivisia todisteita (VSOE).

IFRS - IFRS-ohjeiden mukaan tällaisia ​​sääntöjä ei ole.

Tulojen diskonttaus

GAAP- Se on pakollista GAAP-tilassa. esimerkiksi yli vuoden mittaisten maksuehtojen yhteydessä tai sellaisissa tilanteissa kuin vähittäismyynti- tai lisenssisopimukset televisio-ohjelmien tai elokuvien osalta.

IFRS- Jos käteisrahan tai käteisvastikkeen siirto lykätään, tulojen diskonttokorvaus PV (nykyarvo) edellyttää. Se voi johtaa tulojen pienenemiseen, koska todellisen saamisen aika-arvo kirjataan korkokuluksi / rahoitustuloksi.

Kehittämiskustannukset

GAAP- Kehittämiskustannuksia käsitellään GAAP: n kustannuksena, mutta se aktivoidaan, jos tietyt ehdot täyttyvät.

IFRS- IFRS-standardin mukaan kehittämiskustannuksia käsitellään kuluksi.

Työsuhde-etuussuunnitelman aikaisempi palvelumaksu

GAAP-Tämä kustannus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, kun suunnitelman muutos on tehty, ja se poistetaan sen jälkeen tuloina osallistujien jäljellä olevien palvelusvuosien aikana tukikelpoisuuspäivän tai elinajanodotteen täyttämiseksi.

IFRS- kaikki aikaisemman palvelukustannukset, olivatpa ne positiivisia tai negatiivisia, kirjataan tuloslaskelmaan, kun muutos tapahtuu työsuhde-etuusjärjestelmässä, ja on kiellettyä jakaa tulevaisuudessa aiheuttavat volatiliteettia tuloslaskelmaan.

Kulujen tunnistaminen

GAAP- GAAP: n asettamat suuntaviivat antavat yksiköt joko kirjata tulos- ja tappioihin liittyvät kulut toimintakertomuksessa syntyneellä ajanjaksolla tai lykätä näitä voittoja tai tappioita käytävällä.

IFRSVoittojen ja tappioiden uudelleenarvostus kirjataan välittömästi OCI: iin, koska ei ole mitään tapaa, jolla ne voidaan kirjata tulosvaikutteisesti. Lisäksi liikennekäytävä ja leviäminen ovat kiellettyjä IFRS-standardien mukaisesti.

Verot lasketaan

Verojen käsittely on erilainen etuusjärjestelyihin liittyvän verotuksen kirjaamisen ajankohdan osalta.

GAAP- Rahoitukseen liittyvä maksu olisi tunnustettava osana nettotuen kustannuksia, kun maksu suoritetaan.

IFRS- IFRS-standardien mukaan tällaiset etuuspohjaiset verot on sisällytettävä omaisuusvakuuksiin tai laskettaessa etuusvelvollisuutta luonteensa perusteella. Esimerkiksi suunnitelmassa maksuista maksettava vero sisältyy tyypillisesti vakuutusmatemaattisiin olettamuksiin etuusvelvoitteiden laskemiseksi.

GAAP: n ja IFRS: n välillä on useita eroja, kun kyseessä on taloudellinen tilanne, oman pääoman muutoksia koskeva selvitys, kassavirta, jne., Ja monikansallisille yrityksille on tärkeää ymmärtää nämä erot ja soveltaa niitä vastaavasti, jotta niiden tilejä voidaan esittää oikein ja tasapuolisesti.