Sosialismi ja liberalismi
Termit "sosialismi" ja liberalismi käyttävät paljon nykyään, ja monet ihmiset usein erehtyvät toisilleen. Näiden kahden termin erottamiseksi on pidettävä mielessä selkeät erot määrittelemällä jokaisen termin vallitseva ideologia.
Sosialismin periaatteet väittävät, että valtiolla pitäisi olla taloudellisen kokonaistalous manipuloimalla tavaroiden hintoja ja työntekijöiden palkkoja. Lisäksi sosialismi vaatii ihmisiä toimimaan oikeusvaltiossa. Vastineeksi niiden noudattamisesta kansalaisille annetaan valtuuksia, joita hallitus säätää. Toisaalta liberalismi on haasteellisempaa määritellä, koska se on edelleen jaettu klassiseen ja moderniseen liberalismiin. Klassinen liberalismi toteaa, että hallituksen on hallittava laitosta sen varmistamiseksi, että se pysyy kansalaisten palveluksessa maksutta. Klassinen liberalismi ei näe tarvetta, että hallitus noudattaa lakia ja järjestystä ja alistaa kansalaiset rautaisen oikeusvaltion ja järjestyksen alaisuuteen. Nykyaikainen liberalismi kuitenkin syrjäyttää tämän ideologian lisäämällä uuden käänteen.
Moderni liberalismi väittää, että taloudellisen ja poliittisen turvallisuuden varmistamisen lisäksi hallituksen tehtävänä on myös puuttua ihmisten jokapäiväisiin asioihin sosiaaliturvan ylläpitämiseksi. Nykyaikaista liberalismia voidaan todellakin verrata sosialismiin, sillä molemmat väittävät, että hallitus voi tehokkaasti nostaa kansalaisiaan paitsi takavarikoimalla talouden tai yksityisten laitosten hallinnan, mutta myös seuraamalla kansalaisia varmistaakseen, ettei mikään niistä tulee kumouksellisia. Monet nykypäivän poliitikot ovat tukeneet nykyaikaista liberalismia, koska he uskovat, että hallitus voi ratkaista kaikki ongelmat sen jälkeen kun sille annetaan täysi voima. Nämä poliitikot korostavat eri yhteiskuntaluokkien eriarvoisuutta ja ehdottavat uudistuksia, jotka näyttävät ensisijaisesti edistävät köyhiä ja syrjäytyneitä, mutta lopulta myöntävät hallituksen syyn laajentaa toimivaltuuksiaan rajoittaa yksityisiä etuja. Ja vaikka liberaalit näyttävät kannattavan uudistuksia hallituksen politiikan parantamiseksi, he edelleen pitävät samaa vanhaa poliittista rakennetta omien tavoitteidensa edistämiseksi. Yhdysvaltain myöhäinen presidentti Franklin Roosevelt itse määritti liberalismin "säästävä armo kaukonäköiselle konservatiiviselle" ja sanoi myös: "Uudista mitä haluat säilyttää".
Kapitalistit ja demokratian kannattajat uskovat, että sosialismi ja modernin liberalismin haittaavat taloudellista kehitystä. Koska hallitus valvoo suoraan tavaroiden ja palkkojen hintoja, yksityiset yritykset ja laitokset eivät voi kukoistaa sosialistisen tai modernin liberalistisen hallituksen alaisuudessa. Ihmiset, jotka arvostavat sananvapautta ja ihmisoikeuksia, vastustavat myös sosialismia ja nykyaikaista liberalismia, koska he uskovat, että tällaiset ideologiat rajoittavat kansalaisten oikeutta valita mitä tuotteita ostaa, mitä työtä tehdään tai mitä uskonnollista vakaumusta vaalitaan. Vaikka nykyaikainen liberalismi on hienovaraisempaa ja hauraampi kuin sosialismi, se silti päätyy siihen, että hallitukselle annetaan liikaa valtaa taloudellisen, poliittisen ja sosiaaliturvan muodossa.
Yhteenveto:
- Sosialismi katsoo, että taloudellisen edistyksen ja kansalaisten yhdenvertaisuuden saavuttaminen vain myöntämällä valtion taloudellisen ja poliittisen vallan kokonaisuudeksi.
- Klassinen liberalismi on sitä mieltä, että valtiolla olisi vain hallinto, jotta kansalaiset voisivat hyötyä vapaasti kyseisen laitoksen yksiköistä. Klassinen liberalismi ei edellytä lain ja järjestyksen perusteellista täytäntöönpanoa taloudellisen edistyksen ja tasa-arvon saavuttamiseksi.
- Nykyaikaisen liberalismin mukaan valtio joutuu häiritsemään paitsi taloudellisia tai poliittisia asioita, myös sosiaalisia asioita, kuten kansalaisten jokapäiväistä toimintaa. Itse asiassa nykyaikainen liberalismi lakkaa liittymästä klassiseen liberalismiin, ja sen sijaan se muuttuu samankaltaiseksi kuin sosialismi.
