Ei-polaariset ja polaariset kovalenttiset joukkovelkakirjat

Ei-polaariset vs. polaariset kovalenttiset joukkovelkakirjat

Ei-polaariset ja polaariset kovalenttiset sidokset molemmat kuuluvat sekä kolmeen polaariluokkiin että kahta tyyppiä kovalenttisiin sidoksiin. Kaikki kolme tyyppiä (ioniset, polaariset ja ei-polaariset) luokitellaan kemiallisiksi sidoksiksi, joissa on voima (elektronegatiivisuus), joka sallii kahden erityisen elementin atomien vetovoiman. Mahdollisten kovalenttisten sidosten määrä määräytyy avoimien työpaikkojen lukumäärän perusteella tietyn elementin elektronien ulkokuoressa.

Joitakin näkökohtia varten kolmen polariteetin tai joukkovelkakirjalajit ovat ionisidoksia ja kovalenttisia sidoksia. Kovalenttisten sidosten luokittelu paljastaa nämä kaksi tyyppiä. Sekä ei-polaarisia että polaarisia kovalenttisia sidoksia esiintyy kahdessa erilaisessa ja ei-metallielementissä. Molemmat luokitukset käsittelevät myös elektronien jakelua ja jakamista sekä tuloksena olevaa elektronegatiivisuutta.

Kun kaksi elementtiä yhdistyvät, osa elektronisista elementeistä voidaan siirtää toisistaan. Elektronegatiivisuus tai yhden elementin kyky houkutella ja kaapata toinen elementin elektroni on oleellinen määritettäessä tällaisen sidoksen kahden elementin välillä. Siirto tai vetovoima voi aiheuttaa samanlaista jakamista tai epätasaista elektronien jakamista.

Polaarisille kovalenttisille sidoksille on tunnusomaista atomit, joiden epätasainen tai epätasa-arvoinen lukumäärä tai elektronien jakaminen kahden elektronin välillä. Molempien elementtien elektronegatiivisuus on erilainen eikä yhtäläinen. Polaarisen kovalenttisen sidoksen toinen ominaisuus on molekyylillä, jolla on negatiivinen varaus toisella puolella ja positiivinen varaus toisella. Osittainen varaus on myös tämän erityisen kovalenttisen sidoksen määrittävä piirre.

Tämän tyyppisen sidoksen molekyyleillä on myös määritetty akseli (tai akselit), jotka ovat osittaisia ​​positiivisia ja osittaisia ​​negatiivisia. Toisaalta ei-polaarisilla kovalenttisilla sidoksilla on samanlainen tai lähes yhtä suuri elektronien jakaminen tai jakautuminen kahden elementin välillä. Ei-polaarisilla kovalenttisilla sidoksilla ei ole määriteltyjä akseleita tai akseleita verrattuna polaarisiin kovalenttisiin sidoksiin.

Kun luokitusasteikko sijoitetaan, ionisidos (metallin ja ei-metallin välinen sidos) on eniten elektronegatiivisuutta ja napaisuutta. Ionisidosta seuraa polaarinen kovalenttinen sidos ja lopuksi ei-polaarinen kovalenttinen sidos. Polaarista kovalenttista sidosta voidaan pitää osittain ionisena, koska sillä voi silti olla napaisuus. Samaan aikaan ei-polaarinen kovalenttinen sidos on vastakkainen ionisidoksella. Koska ei-polaaristen kovalenttisten sidosten elementteillä on vain vähän mahdollisuuksia houkutella tai vetää pois elektronit toisesta elementistä, ei ole lainkaan mitään mahdollisuutta houkutella muita elektroneja toiselta elementiltä.

Yhteenveto:

1.Polar ja ei-polaariset kovalenttiset sidokset ovat kahden tyyppisiä sidoksia. Molemmat kuuluvat joukkovelkakirjalajien luokkaan, joka sisältää myös ionisidoksen.

2.Kovalenttiset sidokset (ei-polaariset ja polaariset) luokitellaan joukkolainoiksi, jotka esiintyvät ei-metallisissa elementeissä, kun taas ionisidoksia esiintyy metallisten elementtien ja ei-metallisten elementtien yhdistelmänä.

3.Jotkin niihin liittyvät käsitteet, jotka koskevat polaarisia kovalenttisia sidoksia ja ei-kovalenttisia sidoksia, ovat elektronegatiivisuus (tai sen, kuinka kaksi elementtiä jakaa tai jakaa elektronit toistensa sisällä) ja napaisuutta.

4.Polar-kovalenttisille sidoksille on tunnusomaista se, että eri elementtien elektronien jakautuminen on epätasaista. Niillä on myös positiivinen ja negatiivinen napa, jonka ansiosta heillä on tietty elektronegatiivisuus. Toisaalta, ei-polaarisilla kovalenttisilla sidoksilla kuvataan olevan elektronit, jotka ovat samanlaisia ​​tai lähes samanlaisia ​​elektronien lukumäärän suhteen. Tämä ominaisuus tekee niistä mitään sähköegatiivisuutta.

5.Polar-kovalenttisilla sidoksilla on määritelty akseli tai akselit, kun taas ei-polaarisilla kovalenttisilla sidoksilla puuttuu tämä erityispiirre.

6.Polar-kovalenttisilla sidoksilla on varaus (sekä positiivisista että negatiivisista napeista), kun taas ei-polaarisilla kovalenttisilla sidoksilla ei ole varaa.