LDR ja Photodiode

Anonim

LDR vs. valodiodi

Valosensorien käyttöä käytetään nykyään monessa innovaatiossa yhä useammassa maailmassa käyttäen perustavanlaatuista periaatetta käyttää valoa tunnistukseen. Hyvä esimerkki käytössä olevista valoantureista on linjan seuraava robotti, joka käyttää tätä ainutlaatuista keksintöä. Jokainen projekti, joka tarvitsee käyttää valokenno-antureita, on päättää käytettävästä erityyppisestä keksinnöstä. Valokuvasensorit ovat kaksi yleisesti käytettyä tyyppiä ja nämä ovat valon riippuvainen vastus (yleisesti lyhennetty LDR) ja valodiodi. Mitä erityispiirteitä näillä kahdella valoanturilla on ja millainen anturityypin käyttö edellyttää? Kunkin anturin ominaisominaisuudet ovat tärkein diktaattori missä ja milloin niitä voidaan käyttää.

Valoherkkä vastus (LDR) on yksi yleisimmin käytetyistä ja edullisimmista valokuvastoreista useimmissa projekteissa, jotka edellyttävät valonsensorin käyttöä. Ihanteellinen ominaisuus, jota se kantaa, on se, että se on halpa ja kestävä. Tämä tarkoittaa, että sitä voidaan käyttää useissa projekteissa. Myös LDR: n nimi osoittaa, että niiden sähkönkestävyys riippuu niiden valon kirkkaudesta. Voidaan siis sanoa, että niiden vastustuskyky on kääntäen verrannollinen niiden vastaanottamaan valoon. LDR on siksi edullisin valosensori, jolloin odotetaan vaihtelevan määrän valon voimakkuutta kiinteän valon intensiteetin sijasta.

LDR on myös suositeltava, kun anturi on valittu, kun vaaditaan kestävää rakennetta. Tämä pätee erityisesti silloin, kun anturin odotetaan toimivan kovassa ja karkeassa ympäristössä. LDR: n vasteaika on kohtalainen ja se on myös edullinen, koska se on kaksisuuntainen vastus.

Valodiodilla itsessään on nopea vasteaika ja jos rakenteessa on nopeita vastauksia, valodiodi on sopiva valinta käyttää. Valodiodin kustannukset ovat myös alhaiset, samoin kuin LDR: n kustannukset. Toisin kuin LDR: n käyttö vaihtelevissa valon intensiteeteissä, valodiodia käytetään lähinnä käänteisessä biasissa, sammutettaessa kun tietty valovoima ylittyy. Tämä tarkoittaa, että valodiodilla on erityisesti kaksi tulosignaalia. Joko se on pois päältä, kun valon voimakkuus ylittyy tai kun valon voimakkuus on riittävä. Valodiodin käyttö on siten edullista ympäristöissä, joissa on valvoa valon intensiteettejä. Valodiodin toiminnasta voidaan sanoa olevan yksisuuntainen luonteeltaan.

Sovelluksissa LDR voi toimia hyvin kun sitä käytetään valaistuspiireissä, sillä se mittaa vaihtelevat valon intensiteetit ja kytkee valot päälle, kun tietty kynnys saavutetaan. Toisaalta valodiodit ovat edullisia käytettäväksi tarkkuuslaitteissa, kuten laboratoriolaitteissa, jotka ovat hyvin spesifisiä. Valodiodin käyttö nähdään siis välineissä, kuten spektrometrissä, analysaattoreissa ja muissa digitaalisissa tarkkuuspiireissä.

Yhteenveto

LDR ja valodiodi ovat kaksi hyvin yleisesti käytettyä valoanturia LDR viittaa valon riippuvan vastuksen (LDR) LDR on yleisin valokuvasensori Valodiodia käytetään sovelluksissa, jotka voivat tehdä vain kaksi arvoa: joko päälle tai pois päältä LDR vaihtelee valosta riippuen tietyistä tekijöistä Valodiodilla on nopeampi vasteaika verrattuna LDR: hen, joka on analoginen LDR on kaksisuuntainen vastus, kun taas valodiodi on yksisuuntainen vastus Sekä LDR- että valokuvastorilla on alhaiset kustannukset LDR soveltuu parhaiten kestävään ympäristöön Esimerkkejä käytetystä LDR: stä ovat katuvalot Esimerkkejä käytetyistä fotodiodeista ovat tarkkuuslaitteet, kuten laboratoriolaitteet esim. spektrometri.