Islam ja sufismi
Islam maittain
Islam vs. Sufismi
esittely Islam on profeetan Muhammadin perustama dogmaattinen ja monoteistinen uskonto noin 1400 vuotta sitten Allaahin ilmoitusten perusteella, jotka sisältyvät Koraanin pyhään kirjaan. Islam on ehdottomasti pakotettu elämäntapa Koraanin ja Hadithin (Muhammedin sanan myöhempiä selityksiä) mukaisesti, että islamin jokaisen uskovan on pakko seurata. Islam uskoo, että vain yksi Jumala on, ja se on Jumala ja mikään muu Jumala. Islamin mukaan elämän tarkoitus on elää Koraanin ja Hadithin mukaan ja palvella siten Allahia.
Sufismi on toisaalta Jumalan ja miehen liiton henkinen ulottuvuus. Jotkut uskonnon ja henkisyyden tutkijat uskovat, että sufismi on mystinen käsite, joka ennustaa historiaa jo kauan ennen kuin järjestäytynyt uskonto on tullut olemassaololle. Väitettiin, että hindujen ja kristittyjen hermit ilmaisivat sufismi-idean ja myöhemmin vaikutti islamiin. On kuitenkin turvallista sanoa, että sufismi on kukistettu islamin rakenteen ja käytäntöjen mukaan. Jotkut uskovat, että sufismi muslimien keskuudessa kehittyi rauhaisten muslimien materialististen ja ylellisten elämäntyylien, etenkin Umayyad-kalifaatin, hämmennyksestä. Ali Hujwirin mukaan Ali Talib oli sufismin perustaja islamin sisällä. Monet islamin ja sufismin tutkijat uskovat, että sufismi on kyse islamin sisäistämisestä, joka sisältää sellaisia käytäntöjä kuin rukous, meditaatio ja muut rituaaliset toiminnot. Jotkut tutkijat väittävät myös, että sufismi tarkoittaa Muhammedin elämän kiusaamista ja pyrkii olemaan aivan kuten Muhammed oli. erot Havaitseminen oikealle tielle Jumalalle Islamin ja sufismiin liittyvä perustavanlaatuinen ero kääntyy tien kohti Jumalan liiton saavuttamista. Ortodoksisen valtavirran islamin mukaan Muhammedin, Sharia Lawin ja Hadithin kuruilliset opetukset asettavat ohjeet muslimien noudattamaan tiukasti, jotta saavutettaisiin iankaikkinen läheisyys Jumalalle, jumalalliselle.
Erot islamin ja sufismiin Sufismi puolestaan antaa vähemmän huomiota Hadithiin ja Shariaan ja keskittyy mystisiin ja rituaalisiin käytäntöihin ylistää Allahia.
Sharia-merkitys Perinteiset ortodoksiset muslimit uskovat, että palvelemalla Allahia ilman tiukkaa noudattamista islamilaiseen sharia-lakiin, on mahdotonta. Tämä suuri muslimilohko uskoo, että sharia on pyhää paitsi kontekstissa tai uskonnossa, mutta on islamin identiteettipolitiikan perusta. Sharia-merkitys ortodoksisten muslimien kollektiivisessa psyyksissä on niin paljon, että se on ollut tyytymättömyyttä valtioiden hallintoasioissa monissa demokraattisissa järjestöissä. Valtaväestö muslimit uskovat, että jokin muu oikeusjärjestelmä kuin Sharia on islamin vastainen.
Sufismin seuraajat uskovat, että tiukka noudattaminen shariaa kohtaan ei ole tae Jumalan kanssa. He uskovat, että progressiiviset rituaaliset käytännöt ja meditaatio tuovat muslimin Jumalan läheisyyteen. He eivät myöskään usko, että sharia olisi ainoa oikeusjärjestelmä muslimeille eikä hoitanut mitään suvaitsemattomuutta demokraattiseen järjestelmään. Milloin saavuttaa Jumala Valtaväestö muslimit uskovat, että noudattamalla tarkasti Quran ja Hadith, muslimi voi saavuttaa jumalallisen läheisyyden paratiisissa kuoleman jälkeen. Hadith ilmoittaa korvaamattomista lahjoista kurjan ja Hadithin tiukalle kiinnijohtajalle paratiisissa kuoleman jälkeen. Sufismin uskovat ovat sitä mieltä, että meditaation ja rituaalisten käytäntöjen vuoksi muslimi ei tarvitse odottaa kuolemaa, vaan voi omaksua jumalallisen läheisyyden Jumalaan tässä elämässä.
Mittatiheys Erot islamin ja sufismiin Ortodoksisen islamin valtavirta on enemmän kiinnostunut islamilaisen lain noudattamisesta ja sellaisenaan se on eksoteristä ulottuvuudessa. Sufismi toisaalta korostaa hengellisyyttä ja siten myös esoteerista ulottuvuutta.
Materialistinen ylellisyys Islamin valtavirtaus ei kiellä materialistista iloa ja ylellisyyttä, vaikka Koraanissa on ohjeita avustusten ja lahjoitusten antamiseksi köyhimmille yhteisön jäsenille. Ne, jotka uskovat sufismiin, hyväksyvät vapaaehtoisesti köyhyyden ja selibaatin, ja pidättäytyvät kaikenlaisesta maallinen iloisuudesta.
Hengellisyys Islamin valtavirta on liitetty tiukempiin saneluihin ja sillä ei ole hengellistä arvoa. Sufismin käsite puolestaan perustuu islamin syvemmän hengellisen merkityksen etsimiseen. Sufismi täyttää islamilaisen lain keskittyneen uskonnollisen järjestelmän synnyttämän henkisen tyhjyyden. Kuuluisan sufi-filosofi Baba Garib Shahin mukaan islamilainen laki ei edistä ykseyden saavuttamista Jumalan kanssa, mutta se on sufismi, joka johtaa Jumalaan.
Hajj Mainstream Islam uskoo, että pyhiinvaellus Mekkaan, joka tunnetaan nimellä Hajj, puhdistaisi muslimien mielen ja tekisi hänet Hajjiksi. Mutta sufismi ei usko, että pyhiinvaellus Mekkaan olisi Haandille.
Erot islamin ja sufismiin dhikr Sufis Dhikrin mukaan tai ekstaasin tilasta rituaalisten käytäntöjen avulla on tie kohti Jumalaa. Ortodoksiset muslimit uskovat, että vain Muhammad voisi kokea tällaisen ilmiön ja kokenut Jumalan elämässä, eikä mikään muu ihminen voi koskaan kokea sitä elämässä.
Musiikin ja tanssin paikka Islamin valtavirrassa kaikenlaiset musiikit kuin kuruuristen jakeiden laulaminen ovat kiellettyjä. Sufismi toisaalta ei ainoastaan turvaudu musiikkiin ylistääkseen Jumalaa, vaan myös esitteli tanssia Jumalan palvomisen valtakunnassa. Ortodoksiset muslimit uskovat, että tanssi ja musiikki ovat vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja häiritsevät esiintyjän todella palvelemasta Jumalaa.
Yhteenveto i) Islamin valtavirtaus uskoo Koraanin noudattamisen olevan ainoa tapa palvella Jumalaa, kun taas sufit uskovat mystiseen tapaan löytää Jumala. ii) Shariaa arvostellaan suuressa arvossa Islamin valtavirrassa, mutta sufit antavat vähemmän merkitystä shariaa kohtaan. iii) Islamin valtavirrassa uskoo, että Jumalan liittyminen on mahdollista jälkipolvissa, joten sufit pitävät sitä, että jumalallinen läheisyys voidaan omaksua tässä elämässä. iv) ortodoksinen islam puuttuu henkisyydestä, sufismi keskittyy hengellisyyteen.
Erot islamin ja sufismiin v) Islamin valtavirtaus katselee pyhiinvaellusta Mekkaan Hajjiksi, mutta sufismi ei hyväksy tätä näkemystä. vi) Sufit uskovat, että dhikr tai ekstaasin tila johtaa Jumalaan, kun taas valtavirran islamista uskoo, että Muhammad koki tämän ilmiön, eikä kukaan muu voi koskaan kokea sitä. vii) Musiikki ja tanssi jumalanpalvelusmenetelminä ovat kiellettyjä islamissa, mutta sufit katsovat musiikkia ja tanssia enemmän hedelmällisiksi harjoituksiksi Jumalan ylistämisessä.
