Klorofylli A ja B
Klorofylli A vs B
Ei ole mitään argumenttia siitä, kuinka tärkeitä kasveja on ihmisen elämässä. Sen lisäksi, että pidämme ympäristöämme terveenä ja joka ilahduttaa meitä vihreällä, on myös kiitettävää ravitsemaan meitä päivittäisen kulutuksen kanssa sopivilla ravintoaineilla ja mineraaleilla. Kasvit ovat kuitenkin myös ihmisten kaltaisia. Ne vaativat myös sitä, mitä tarvitsemme elämän ylläpitämiseksi. Aurinko on erityinen energialähde, joka on sekä maksimaalinen kasveilla että ihmisillä. Kaikissa kasveissa, levissä ja syanobakteereissa esiintyy klorofylliä, joka on vihreää pigmenttiä ja joka on välttämätön valoenergian saamiseksi. Sen löysi ensin Joseph Bienaimé Caventou ja Pierre Joseph Pelletier vuonna 1817.
Klorofyllejä sisältävät polyfyrinirenkaan. Tämä on vakaa rengasmainen molekyyli, jossa elektronit ovat vapaita siirtymään. Koska elektronit liikkuvat vapaasti, rengas voi menettää tai saada elektronit yksinkertaisesti ja siksi todennäköisyys tarjota jännitteisiä elektroneja muille molekyyleille. Tässä prosessissa, jossa klorofylli ottaa valon, joka muuttuu energiaksi, pyörii. Klorofylliä on noin kuusi erilaista, kuten klorofylli a, klorofylli b, klorofylli c1, klorofylli c2, klorofylli d, klorofylli f. Katsotaanpa kaksi ensimmäistä lueteltua rakennetta. Klorofylli a, sinivihreä pigmentti on yleisimpiä ja näkyvä kaikissa kaikissa happipitoisissa fotosynteettisissä organismeissa, kuten korkeammissa kasveissa ja punaisissa ja vihreissä levissä. Se sisältää välttämättömiä ja lisävarusteita sisältäviä pigmenttejä, jotka tekevät siitä hallitsevan pigmentin fotosynteesiin. Se on aallonpituus absorptiomaksimi 430nm ja 662nm sähkömagneettisesta spektristä, mikä tarkoittaa violettia ja punaista. Klorofylli a: n molekyylikaava on C55H72O5N4Mg.
Klorofylli a on myös hyvin pieninä määrinä vihreissä rikkibakteereissa, anaerobisessa fotoautotrofissa. Klorofylli b on toisaalta keltavihreää pigmenttiä, jota esiintyy vain kasveissa ja vihreissä levissä. Se toimii kevyeen sadonpigmentteinä, joka kulkee kevyellä virityksellä klorofylliin. Se on aallonpituus absorptiomaksimi 453 nm ja 642 nm sähkömagneettista spektriä, joka vastaa sinistä ja punaista. Klorofylli b: n molekyylikaava on C55H70O6N4Mg.
Yhteenveto: 1. Klorofylliä, vihreää pigmenttiä, löytyy kaikista kasveista, levistä ja syanobakteereista, ja se on oleellinen valoenergian saamiseksi. 2. Klorofylli a, sinivihreä pigmentti on yleisimpi ja näkyvä kaikissa kaikissa happipitoisissa fotosynteettisissä organismeissa, kuten korkeammissa kasveissa, punaisissa ja vihreissä levissä, kun taas klorofylli b on keltavihreää pigmenttiä, jota esiintyy vain kasveissa ja vihreissä leviä. 3.Klorifylilla a on aallonpituus absorptiomaksimi 430 nm ja 662 nm sähkömagneettista spektriä, joka tarkoittaa violettia ja punaista, kun taas klorofylli b: n aallonpituus absorptiomaksimi on 453 nm ja 642 nm sähkömagneettista spektriä, joka vastaa sinistä ja punaista.
