"Across" ja "Through"

Anonim

"Across" vs. "Through"

"Across" ja "through" ovat kaksi sanaa, jotka toimivat esipisteinä. Prepositioina he ilmaisevat kohteen suuntaa, asentoa ja liikkumista paikasta toiseen. Liike on yleensä lineaarinen, joko vierekkäin, edestä taaksepäin tai päinvastoin. Molemmat termit voivat toimia myös adverbina tietyissä tilanteissa.

"Across" tarkoittaa kuvaamaan liikkuvuutta tiettyyn pintaan tai sen yli. Sitä käytetään kaksiulotteisessa tai avoimessa tilassa. "Across" välittää poikittaisen liikkeen, joka sisältää vain ulko- tai ulkotilaa. Sana voi viitata myös uuteen suuntaan tai asentoon risteyksen jälkeen.

Sanaakaan "ylhäältä" käytetään myös ilmaisemaan suuntaa toiselta puolelta toiselle ristisanatehtävässä.

Sana "koko" käytettiin noin 1300-luvulta lähtien. Se oli peräisin englantilais-ranskalainen sana, joka tarkoitti "ristitilaa" tai "ristillä". Se käytettiin ensimmäisenä 1590-luvulla, merkitys "toisella puolella" tehtiin 1750-luvulla.

Toisaalta "kautta" on sana, jota käytetään kuvaamaan liikkumista kolmiulotteisessa tilassa. Lisäksi se ilmaisee kohteen sisäänmenoa suunnassa tai tekemällä toimintaa katetulla tilalla. "Through" tarjoaa myös syvyyden tunteen, kun sitä käytetään kuvauksena sisäiselle liikkeelle. Sitä käytetään myös ympäröivän ympäristön osoittamiseen. Sana tarkoittaa myös sitä, että keinoja tai tekijöitä käytetään loppuun tai saavuttamiseen.

Muissa käyttötavoissa ja konteksteissa käytetään sanan "kautta" adjektiivina. Tässä yhteydessä se osoittaa loppuun. Se ei ole vertailun aste kuin adjektiivi. Adverbina se voi olla perusvertaileva tai superlatiivinen muoto. Tämä on mahdollista lisäämällä sana "edelleen" eteen "kautta".

"Through" on myös suosittu idiom kuin "kautta ja vaikka". Idiom viittaa "sisällön alkuun loppuun". Joissakin yhteyksissä on myös eroa, jossa painotetaan. Kun käytät "koko", painotus on objektissa. Toisaalta "läpikulku" antaa tärkeydelle kohteen vastaanottajan.

Sanan "läpikulun" alkuperä voidaan jäljittää useista vanhan maailman kielistä, kuten vanha englanti, vanha saksankielinen, vanha saksaksi, latina ja walesiksi. On vaikea määrittää tarkka juurisana. Nykyaikainen sana "läpi" käytettiin kuitenkin ensimmäistä kertaa vuonna 1300.

Yhteenveto: 1. Sanat "koko" ja "läpi" johtavat suuntaa ja asentoa. Ne toimivat myös esipisteinä ja adverbina kielenkäytössä. "Kautta" voidaan käyttää myös adjektiivina ja osana idiomaa tietyissä yhteyksissä. 2. Yksi tärkeimmistä eroista molempien termien oikeassa käytössä on tilan luonne. Käytettäessä "koko" objektia sijoitetaan kaksiulotteiseen tai avoimeen tilaan. Toisaalta "läpi" ilmaisee liikkeen kolmiulotteisessa tai suljetussa tilassa. 3. "Across" tarkoittaa poikittaissuuntaa, kun taas "läpi" sisältää syvyyden kontekstissaan. 4. "Kautta" käytetään myös adjektiivina. Päivittäisessä käytössä se on kuvaus, joka merkitsee tai merkitsee loppuun saattamista tai lopettamista. "Kautta", kuten adjektiivi, ei ole minkäänlaisia ​​morfologisia muotoja, mutta adverbina se voi muuttua sekä vertailevassa että ylivertaisessa muodossa lisäämällä sana "edelleen". 5. Joissakin yhteyksissä "läpikulkua" käytetään myös silloin, kun käytetään aineita tai työkaluja jotain. 6. Sekä "koko" että "kautta" käytettiin ensimmäisen kerran 1300-luvulla. Lähtökohtien alkuperä on määritelty paremmin sanan "etenemisen" etymologiaan verrattuna. "Across" tuli englantilais-ranskalainen sana, kun "läpikulun" kautta on lukuisia kieliä, lähinnä vanhan maailman kieltä.