Pakolaisia ​​ja turvapaikkaa

Palestiinan pakolaiset (Britannian palestiinalaishallinto - 1948).

Pakolaisten vastaan ​​turvapaikanhakija

Lähi-idän ja Keski-Afrikan talous- ja poliittisen kriisin kärjistyminen, muun muassa , aiheuttaa ennennäkemättömän muuttoliikkeen aallon. UNHCR: n - Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisviraston mukaan - vuonna 2011 aloitettu Syyrian siviilikriisi on pakottanut lähes 5 miljoonaa ihmistä pakenemaan maastaan ​​ja 6,3 miljoonaa siirtymään kotimaahan¹. Lisäksi miljoonat ihmiset lähtevät edelleen Afganistanista, Irakista, Palestiinasta, Pakistanista, Intiasta ja muista konfliktialueista, mukaan lukien sellaiset maat, joihin kohdistuu terrori-iskuja tai jotka ovat Islamin valtiota (ISIS).

Vaikka maahanmuuton ilmiö on aina ollut olemassa ja on aina ollut merkityksellinen kansainvälisen yhteisön asialistalla, länsimaat ovat vasta äskettäin alkaneet pohtia joukkomuutoksen vaikutuksia. Itse asiassa Syyrian taistelujen tehostuminen, Irakin ISIS-eteneminen, Somalian ja Sudanin nälänhätä ja useiden Afrikan maiden taloudelliset vaikeudet miljoonat ihmiset ovat alkaneet pakenemaan ja etsimään turvapaikkaa Euroopassa, Kanadassa ja Yhdysvallat.

Kun maahanmuuttajien määrä kasvaa ja asian merkitys kasvaa, niin sanojen "maahanmuuttaja", "pakolainen" ja "turvapaikanhakija" on yleisesti käytetty. Vaikka kaikilla näillä termeillä on erityinen ja muuttumaton oikeudellinen ja sosiaalinen merkitys, tiedotusvälineet, valtion virastot ja yksityiset kansalaiset usein sekoittavat ja käyttävät väärin niitä.

Turvapaikanhakija

Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun mukaan turvapaikanhakija on " joku, jonka pyhäkköpyyntöä on vielä käsiteltävä. ”² Aina kun henkilö pakenee maansa väkivaltaan, taloudellisiin vaikeuksiin, sotaan ja henkilökohtaisiin uhkiin, hän voi hakea turvapaikkaa muissa maissa. Turvapaikanhakijat ovat erityisen haavoittuvia, koska he eivät usein tiedä oikeudellista menettelyä, jota he tarvitsevat pakolaisaseman saamiseksi tai jotka eivät ole tietoisia oikeuksistaan ​​ja maan oikeudellisista velvoitteista.

Vuoden 1951 pakolaissopimuksen mukaan³kun heidän vaatimuksensa käsitellään, turvapaikanhakijoille on annettava mahdollisuus käyttää oikeudenmukaisia ​​ja tehokkaita turvapaikkamenettelyjä sekä toimia, joilla varmistetaan, että he voivat elää arvokkaasti ja turvallisesti. Valitettavasti näin ei useinkaan ole, ja turvapaikanhakijat joutuvat elämään väliaikaisissa leireissä tai huolletuissa huonoissa hygieniaolosuhteissa, joskus vuosia, kunnes heidän pyyntöään käsitellään. Lisäksi, kun länsimaiset hallitukset edistävät turvapaikka- ja pakolaisaseman tiukempaa politiikkaa, monet hakijat hylätään ja käyttävät usein laillisia (ja laittomia) keinoja oleskella maassaan.

Euroopan unionissa on erityisiä sääntöjä, joilla säännellään turvapaikkahakemuksia ja jotka entisestään vaikeuttavat maahanmuuttajien etenemistä. Esimerkiksi kaikki EU-maat (lukuun ottamatta Kroatiaa) sekä Islanti, Liechtenstein, Sveitsi ja Norja ovat osa Dublin-järjestelmää⁴ jonka mukaan maahanmuuttajat voivat jättää turvapaikkahakemuksen vain ensimmäiseen saapumismaahan. Tämä järjestelmä asettaa kannan ensimmäisille saapumismaille eli Italialle ja Kreikalle, jossa suurin osa maahanmuuttajista saapuu äärimmäisen vaarallisten matkojen jälkeen veneellä. Vaikka turvapaikkahakemus on oikeudellisesti pakollinen ensimmäisessä saapumismaassaan, useimmat maahanmuuttajat haluavat jatkaa matkansa Saksaan, Norjaan, Isoon-Britanniaan ja Ruotsiin. Monien mielestä monet kieltäytyvät toimittamasta pyyntöään saapumisensa jälkeen ja jatkavat luottamusta salakuljettajiin ja laittomien keinojen saavuttamiseen.

Aina kun maahanmuuttaja toimittaa turvapaikkahakemuksen, kansalliset viranomaiset analysoivat hänen tapauksensa ja päättävät, myöntävätkö hän hänelle turvapaikan sekä pakolaisaseman. Jos pyyntö hylätään, henkilön on palattava kotimaahansa. Jos hän kieltäytyy, kansalliset viranomaiset voivat järjestää hänen karkottamisensa.

pakolainen

Vaikka turvapaikanhakijat odottavat vielä vastausta ja viranomaisten päätöstä heidän oikeudellisesta asemastaan ​​maassa, pakolaiset ovat jo saaneet myönteisen päätöksen turvapaikkahakemuksistaan.Toisin sanoen pakolaisille myönnetään turvapaikka, ja heillä on laillisesti oikeus oleskella maassa ja nauttia samoista oikeuksista kuin kaikilla muillakin kansalaisilla, kuten oikeus työhön ja riittävään asumiseen. Turvapaikanhakijat saavat todennäköisesti pakolaisaseman, kun:

• Viranomaiset tunnustavat, että he pakenevat aseellisiin konflikteihin tai vainoihin;

• Viranomaiset tunnustavat, että he tarvitsevat kansainvälistä suojelua; ja

• Viranomaiset tunnustavat, että on liian vaarallista palata kotiin.

Väkivalta ja vaino alkuperämaassa voisivat riippua⁵:

• Rotu;

• Uskonto;

• kansallisuus;

• etnisyys;

• Poliittinen suuntautuminen; ja

• Seksuaalinen suuntautuminen.

Kansainvälisellä tasolla pakolaisia ​​suojellaan vuoden 1951 pakolaisyleissopimuksella, jossa määritellään pakolaisten oikeus ja määritellään heille myönnetyt perusoikeudet. Yleissopimuksen mukaan pakolaisilla olisi oltava pääsy sosiaaliseen asuntoon, ja heille olisi tarjottava keinot integroitumaan yhteiskuntaan ja löytää työpaikka.

Vaikka kansainvälinen oikeudellinen kehys, jossa määritellään ja suojellaan heidän oikeuksiaan, on selkeää ja kattavaa, pakolaiset ovat usein syrjäytyneitä, leimautuneita ja heitä estetään täysin integroimasta yhteiskuntaan. Lisäksi maahanmuuttajien kasvava määrä kannustaa kansallismielisten ja populististen liikkeiden syntymistä useissa maissa - EU: n jäsenvaltiot ja Yhdysvallat mukaan luettuna - ja länsimaalaiset ovat yhä enemmän suvaitsemattomampia maahanmuuttajille ja pakolaisille. Kuitenkin, vaikka kansallismielisiä tunteita voidaan pitää jonkin verran normaalina, meidän on pidettävä mielessä, ettei kukaan ole pakolaiseksi. Vastaavasti pakolaiset pakenevat:

• Konflikti;

• Vaino;

• Taloudelliset vaikeudet;

• väkivaltaa; ja

• Terroristien uhat.

Jos pakolaiset voisivat jäädä omalle maalleen, nauttia kaikista perusoikeuksista ja vapauksista ja elää ilman pelättävää pelkoa heidän elämästään, he eivät ryhtyisi äärimmäisen vaarallisiin matkoihin jättäen kaikki heidän omaisuutensa ja heidän rakkaansa taakse.

Root aiheuttaa

Viime vuosikymmenellä olemme nähneet yhä enemmän ihmisiä, jotka lähtevät kotinsa ja etsivät turvapaikkaa muualla. Vaikka länsimaat näyttävät olevan liian huolissaan rajojensa sulkemisesta ja tiukempien politiikkojen täytäntöönpanosta maahanmuuttajien pitämiseksi muualla, vähän on tehty maahanmuuton perimmäisten syiden selvittämiseksi ja estämiseksi, että maahanmuuttajat lähtevät erittäin vaarallisiin matkoihin turvallisuuden saavuttamiseksi. Viimeaikaiset muuton aallot johtuvat:

• Syyrian siviilikriisi alkoi vuonna 2011: verinen sota on aiheuttanut yli 400 000 siviiliuhria ja on aiheuttanut miljoonien ihmisten pakkosiirrot;

• Lähi-idän niin kutsuttu islamilaisen valtion ja terroristijärjestöjen eteneminen etenkin Irakissa ja Syyriassa: viime vuosina ISIS ja muut terroristiryhmät, kuten Al Nusra, ovat levittäneet kauhua Lähi-idässä ja pakottaneet miljoonia ihmisiä pakenevat kotinsa;

• Terrorisotus: Lähi-idän kansainväliset liittoutumat ja paikallishallitukset harjoittavat sotilasoperaatioita tiettyjen alueiden vapauttamiseksi terroristiryhmien valvonnasta. Vaikka terroristijärjestöjä on kuitenkin vastustettava kaikin keinoin, terrorismin vastainen sota toteutetaan usein mielivaltaisilla tavoilla, jotka vaikuttavat voimakkaasti siviiliväestöön ja pakottavat satoja ihmisiä jättämään kotinsa;

• Nälänhätä: YK: n ihmisoikeusvaltuutetun ja Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun mukaan nykyään yli 20 miljoonaa ihmistä on vaarassa nälkään, erityisesti Somaliassa, Sudaniin, Etelä-Sudaniin ja Jemeniin⁶;

• Taloudelliset vaikeudet: viime vuosina rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on vaarallisesti laajentunut, siihen pisteeseen, että nykyään 8 miestä on rikkaampaa, että puolet koko maailman väestöstä⁷;

• Vaino: useissa maissa etnisiä, poliittisia ja uskonnollisia vähemmistöjä edelleen vainotaan ja tapetaan; ja

• Ilmastonmuutos: ilmastonmuutos on kiistaton todellisuus, joka vaikuttaa miljooniin ihmisiin. Sateiden ja kuivien pohjien vähyys heikentävät dramaattisesti maataloustuotantoa useissa maissa, erityisesti Keski-Afrikassa. Maatalouden yksi tärkeimmistä tulonlähteistä näillä alueilla monet ihmiset joutuvat lähtemään etsimään muita mahdollisuuksia tuottaa tuloja perheidensä tukemiseksi.

Yhteenveto

Sodasta, taloudellisista vaikeuksista ja vainoista pakenevien ihmisten kasvava määrä pakottaa länsimaat käsittelemään maahanmuuton ilmiötä ja toteuttamaan maahanmuuttajien tervetulleita kansallisia politiikkoja.Aina kun maahanmuuttaja saapuu maahan, hänen on jätettävä turvapaikkahakemus ja hänen turvapaikanhakijansa on saatava asiansa käsiteltäväksi. Vaikka laillisesti turvapaikanhakijoille olisi myönnettävä riittävä asumis- ja sosiaalihuolto, he joutuvat usein pakotetuille pakolaisleireille kuukausia - joskus jopa vuosia.

Jos kansalliset viranomaiset hylkäävät turvapaikkahakemuksen, turvapaikanhakijan on pakko palata kotimaahansa. Jos hän kieltäytyy, kansalliset viranomaiset voivat järjestää karkotuksen. Vastaavasti, jos turvapaikkahakemus hyväksytään, turvapaikanhakija saa pakolaisaseman ja hänen oikeutensa suojataan vuoden 1951 pakolaissopimuksella, jonka mukaan pakolaisia ​​on tarjottava sosiaaliselle asunnolle ja heidän on sallittava integroituminen yhteiskuntaan.