Ioninen ja kovalenttinen sidos
Ionisidoksessa elektronit siirretään kokonaan yhdestä sidosatomista toiseen. Sellaiset sähköstaattiset voimat tekevät ioneja vastakkaisella varauksella, jotta ne saisivat houkuttelemaan toisilleen. Esimerkiksi natriumin ja kloorin välisessä ionisidoksessa natrium menettää ainoan elektronin, joka on positiivisesti varautunut negatiivisesti varautuneeseen kloorin ioniin. Ionisidoksissa elektronin menettämät atomi kutistuu ja atomien saanti lisääntyy. Tämä ei ole niin kovalenttisessa sitoutumisessa, jossa ionit jaetaan tasaisesti. Kovalenttinen sidos tapahtuu, kun atomit esiintyvät, koska yhdisteillä olevat atomeilla on samanlainen kyky saada ja menettää ioneja. Niinpä ioniset sidokset voivat muodostua metallien ja ei-metalleiden välillä, kun taas kahden nonmetallin välille muodostuu kovalenttisia sidoksia.
Samaan aikaan, toisin kuin ionisidonnaisuus, kovalenttinen sidos vaatii molekyylien olemassaolon todellisessa muodossaan ja siksi kovalenttiset molekyylit eivät ole houkutelleet toisiinsa, vaan ne ovat vapaasti nesteissä tai kaasuissa huoneenlämpötilassa. Kovalenttinen sidos voi myös johtaa moninkertaiseen liittämiseen toisin kuin ionisidos. Tämä johtuu siitä, että eräät atomeilla on kyky jakaa useampia elektroniparkia muodostaen siten samanaikaisesti useita kovalenttisia sidoksia.
