Eristäminen ja kuntoutus

Eristäminen vs. kuntoutus

Kun henkilö tulee uhka yhteiskunnalle, hänet voidaan siis eristää tai kuntouttaa. Tämä on sama henkilöille, jotka ovat syyllistyneet rikokseen tai jotka ovat joutuneet huumeiden yli, kun rikos on rajoittunut estämään itsensä ja muiden ihmisten lisävahinkoja. Joten miten eristäminen eroaa kuntoutuksesta?

Psykologiassa eristämistä voidaan pitää yhtenä monista puolustusmekanismeista, joita psyykkisesti epäterveelliset yksilöt kokevat. Esimerkkinä on, kun samaa henkilöä kysytään itsestään. Myöhemmin hän kertoo terapeutille murhan tapauksesta, johon hän osallistui. Hän jatkaa luovuttamalla kaikki tiedot murhasta graafisella tavalla samalla kun hän pidättäytyy tunteistaan. Tältä osin hän eristää tunteensa niin, että hän ei vaikuta tapahtuman kerrontaan.

Rikosoikeusjärjestelmässä eristyneisyydellä on kuitenkin toinen merkitys. Tunnetaan myös yksinäisyydeksi, eristys on rangaistuksen tai vankeuden muoto, joka on tehty lain rikkojille, jotta estetään hänen joutumasta kosketuksiin muiden henkilöiden kanssa, paitsi vankilan henkilökunnan tietenkin. Tätä voidaan pitää psykologisen kidutuksen muodossa erityisesti niille, jotka ovat vain vuosien tai vuosikymmenien ajan (jopa elämässä). Jos ajattelet tätä rangaistusta, se tarjoaa suojaa sekä vankeudelle että yhteiskunnalle, koska jälkimmäinen on kaukana rikollisista, kun taas entinen on suojattu yhteiskunnalta, joka todennäköisesti pyytää rangaistusta. Solussa vankejaa tarkkaillaan tarkemmin, varsinkin jos hänellä on itsemurha-asenteita.

Kuntoutuksen osalta, kuulet usein sitä, kun joku hullu menee mielenterveyslaitokseen tai kun huumeriippuvainen tarvitsee suorittaa tiukan hoito-ohjelman. Kuntoutus eroaa eristyneisyydestä, koska se pyrkii palauttamaan henkilön normaalit toiminnot. Niinpä huumeiden väärinkäyttäjä tuodaan takaisin tilaan, joka on samanlainen kuin ennen kuin hän käytti haitallisia lääkkeitä tai ainakin silloin, kun hänestä tuli raitti. Samoin henkisesti haastetut henkilöt kunnostetaan, jotta heille opetetaan joitakin tärkeitä selviytymismekanismeja ja näyttävät positiivisia käyttäytymismuutoksia. Kuntoutuksen oletetaan, että kuntoutuva henkilö voi yhä hyötyä yhteiskunnalle kokonaisuutena ja käsitellä asiaa kutsumalla hänet neuvontatoimiin, ryhmäterapiaan, koulutusohjelmiin, osaamisen vahvistamiseen, fyysiseen toimintaan ja moniin muihin korjaaviin toimenpiteisiin.

Yhteenveto

1. Eristäminen on enemmän rangaistuksen yksilön, kun taas kuntoutus on enemmän korjaamiseksi yksilön. 2. Eristäminen voi viitata myös psykologiassa suosittuun puolustusmekanismiin. 3. Kuntoutuksella on entistä ohjelmoitu lähestymistapa, jota pidetään kevyempänä rangaistuksena verrattuna täydelliseen eristämiseen.