Kapitalismi ja ympäristömuus
Kun maailman väestö ja kuluttajien kysyntä kasvavat hallitsemattomasti eksponentiaalisella nopeudella, kapitalismin ja ympäristönsuojelun halutuimmista sovinnosta lähenee ja lähestyy mahdottomuutta. Yrittäessään vastata nykyisiin ja kasvaviin markkinoiden tarpeisiin ja samalla tehdä maapallo riittävän elinympäristön tulevina vuosina, kapitalistien ja ympäristönsuojelijoiden välinen sota-arkki jatkuu loputtomana. Se kuitenkin kaikki kaventuu siihen, millaista kapitalismia ja ympäristönsuojelua priorisoidaan. Kumpi näiden kahden välillä edistää paremmin ihmisen eloonjäämistä ja kestävyyttä? Kapitalismi on todennäköisesti kaikkein läsnäoleva talousjärjestelmä. Se on rakenne, jossa tuotantovälineet ja jakelu ovat yksityisomistuksessa ja voitollisia. Kapitalistit ovat yleensä yksityisiä tahoja, jotka tekevät omat päätökset tarjonnasta, kysynnästä, hinnasta, jakelusta ja investoinneista. Hallitukselta puuttuu vain vähäinen suunnan suunta. Voitto jaetaan omistajille, jotka investoivat yrityksiin ja palkat maksetaan työntekijöille, jotka työllistävät yrityksiä.
Kapitalismi on tahallinen sekajätalouden järjestelmä, joka tuotti teollistumisen tärkeimmät keinot eri puolilla maailmaa. Vaihtoehtoina ovat anarkokapitalismi, yrityskapitalismi, sosiaalinen kapitalismi, rahoituskapitalismi, laissez-faire-kapitalismi, myöhäinen kapitalismi, uuskapitalismi, kapitalismi, valtion kapitalismi, valtion monopoli kapitalismi ja teknokapitalismi. Eri näkökulmia kapitalismin analyysistä on syntynyt vuosien varrella. Yleisesti ollaan kuitenkin yhtä mieltä siitä, että kapitalismi rohkaisee talouskasvua entisestään lisäämällä huomattavia tulo- ja varallisuustasoja. Talouskasvu mitataan bruttokansantuotteella (BKT), kapasiteetin käyttöasteella tai elintasolla. Julkisasiamies uskoo, että BKT: n (asukasta kohden) kasvaminen osoittaa empiirisesti parantuneiden elintason, kuten elintarvikkeiden, asuntojen, vaatteiden ja terveydenhuollon paremman saatavuuden. He väittävät myös, että kapitalistinen talous tarjoaa ihmisille paljon enemmän mahdollisuuksia kasvattaa tulojaan uusien ammattien tai liikeyritysten kautta kuin muilla taloudellisilla muodoilla. Suotuisana se voi tuntua, kapitalismi on myös saanut paljon kritiikkiä eri näkökulmista. Esimerkiksi ympäristönsuojelijat ajattelevat, että koska kapitalismi vaatii jatkuvaa talouskasvua, se väistämättä heikentää maan rajallisia luonnonvaroja ja muita laajalti käytettyjä voimavaroja. Yksi suosituimmista kapitalismin vastaisista näkökulmista olisi ympäristömme.
Se on laaja filosofia ja sosiaalinen liike, joka ylläpitää ympäristön säilyttämistä ja parantamista. Kapitalismi yhdessä teollisen vallankumouksen kanssa synnytti nykyaikaisen ympäristön saastumisen. Tehtaiden syntyminen ja valtavien hiilimäärien ja muiden fossiilisten polttoaineiden kulutus aiheuttivat ennennäkemättömän ilman pilaantumisen ja suuret teollisuuskemikaalipäästöt lisääntyivät käsittelemättömän ihmisjätteen lisääntyvään kuormitukseen. Ympäristölähtöisyys kasvoi amenityliikkeestä, joka oli reaktio teollistumiseen, kaupunkien kasvuun, ilman ja veden pilaantumisen pahenemiseen sekä arvokkaiden resurssien, kuten puiden ja maan, vähenemiseen. Se on monipuolinen tieteellinen, sosiaalinen ja poliittinen liike, joka kannustaa luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä luonnonympäristön suojelua ja palautumista muuttamalla yleistä järjestystä ja yksilöllistä käyttäytymistä. Kun tunnustetaan ihmiskunta osallistumisena ekosysteemeihin, kampanja keskittyy ekologiaan, terveyteen ja ihmisoikeuksiin. Se kannattaa luonnonvarojen ja ekosysteemien suojelua vaikuttamalla poliittiseen prosessiin lobbaamisen, aktivismin ja koulutuksen kautta. Ympäristötekijät edistävät luonnonympäristöämme ja resurssiensa kestävää hallintaa muuttamalla yleistä järjestystä tai yksilöllistä käyttäytymistä tukemalla sellaisia käytäntöjä, kuten kunnon jätehuollon noudattaminen ja biologisesti hajoamattomien materiaalien vähäinen käyttö.
Yhteenveto 1) Kapitalismi ja ekologisuus ovat kaksi vastakkaista näkemystä luonnonvarojen optimoinnista kuluttajien tarpeiden huomioon ottamiseksi. 2) Kapitalismi on voittoa tavoitteleva ja pyrkii parantamaan elintasoa tarjoamalla paitsi kuluttajatuotteita myös työpaikkoja. 3) Ympäristökysymys kritisoi kapitalismin luonnonvarojen hyödyntämistä ja ympäristövahinkoja. Se kannustaa luonnonvarojen kestävää hoitoa ja vähentää tuhlaavaa elämäntapaa.
